Koutsi työyhteisöön
Hei työnantaja,
mitä jos teillä olisi oma koutsi työyhteisössänne tukemassa, avustamassa ja huolehtimassa työntekijöiden terveydestä ja työkyvystä? Koutsilla tarkoitan tässä yhteydessä valmentajaa, jonka työtehtävänä on tukea, neuvoa ja opastaa henkilöstölle terveyteen ja työkykyyn liittyviä taitoja sekä asioita.
Koutsi-palvelussa yritysten on mahdollista ostaa koutsin työpanosta 5, 10, 20 tai 40 tuntia viikossa.
Mahdollinen vai mahdoton ajatus?
Tarkastellaan asiaan hieman eri näkökulmista ensin;
1. Mikä on menetetyn työpanoksen kustannus yksilölle, työnantajalle sekä yhteiskunnalle inhimilliseltä ja taloudelliselta näkökannalta?
2. Voiko terveyteen ja työkykyyn panostaminen olla kannattavaa bisnestä? Mitä vaikutuksia työhyvinvoinnilla on?
3. Miltä tulevaisuus näyttää?
Ensimmäisen kysymyksen vastaukset:
Vuonna 2014 tehtyjen laskelmien mukaan yhteiskunnalle menetetyn työpanoksen kustannus on 24 miljardia euroa vuodessa. Työnantajalle työntekijän yhden sairaspäivän hinta vaihtelee. Suuntaa antavan euromäärän saa tarkistettua Työeläkeyhtiö Varman poissaolokustannuslaskurista. Yksilön kannalta terveyden ja työkyvyn menettäminen voi pahimmillaan tarkoittaa koko elämän romahtamista. Inhimillistä kärsimystä on vaikea mitata, mutta pahoinvoinnin, kuten myös hyvinvoinnin, vaikutukset kertautuvat.
Toinen kysymys:
Terveyteen ja työkykyyn panostaminen on sijoitus, ei kustannus. Esimerkkinä työpaikkaliikuntaan sijoittaminen, joka toi rahat takaisin 5,5-kertaisesti. Työhyvinvoinnin vaikutuksia ovat mm. työntekijän oma koettu terveys ja jaksaminen, työilmapiiri ja organisaation saama imagohyöty.
Kolmas ja ehkä se tärkein kysymys; Miltä tulevaisuus näyttää?
Tilastot ovat monelle tuttuja: sairaspoissaoloissa ja työkyvyttömyydessä mielenterveyden sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet hallitsevat tilastoja. Mikä tähän avuksi ja millä tulevaisuuden suunta saadaan käännettyä? Yhtä kaiken kattavaa vastausta tähän ei tietenkään ole. Elämä, terveys ja työkyky ovat monen asian summa. Mitä kuitenkin voitaisiin tehdä toisin? Vastaukseni on koutsi-ammatin jalkauttaminen suomalaiseen työyhteisöön ja kulttuuriin. Einsteinin viisain ja tutuin sanoin: On typeryyden huippu tehdä samoja asioita ja odottaa erilaista lopputulosta. Kannustukseni ja rohkaisuni työnantajille ja työyhteisöille onkin ajatella asioita ja mahdollisuuksia terveyden ja työkyvyn edistämiseen uudelta kantilta. Koutsin palkkaaminen olisi tällainen konkreettinen teko.
Mitä se koutsi sitten tekee ja onko näitä jo olemassa? Kyllä, koutseja on työyhteisöissä jo olemassa, kuten esimerkiksi Työeläkeyhtiö Ilmarisessa ja LähiTapiola Keski-Suomessa, jotka ovat itsenäisesti palkanneet koutsin työyhteisöön. Koutsin työnkuva ja -tehtävät tulee sopia erikseen, mutta pääpiirteittäin kyse on henkilöstön terveyden ja työkyvyn tukemisesta ja turvaamisesta yksilö-, ryhmä- ja lähi- sekä etävalmennusten avulla. Tärkein aspekti koutsin toimenkuvassa ja hyödyissä tulee kuitenkin siitä, että koutsi on työyhteisön arjessa mukana – ei pelkästään yksilöllisenä tyky-päivänä kerran tai kaksi vuodessa vaan mukana siellä arjessa, jossa tulos myös tehdään.
Koutsin ei tarvitse olla supermies tai -nainen. Koutsin on tärkeää osata myös sanoa ja myöntää: En tiedä. Ja tällöin hakea verkoston ja työterveysyhteistyön kautta vastauksia kysymyksiin. Koutsi ei myöskään kokonaan poista talon ulkopuolisten valmennusten ja koulutusten ostamista. Päinvastoin. Koordinoidulla ja toisiaan täydentävillä valmennuksilla on mahdollista luoda ihmisille valmiuksia, oppeja ja mahdollisuus työskennellä terveesti ja sitä kautta tuottavasti.
Miltä kuulostaa; Mahdollista vai mahdotonta? Hitti vai huti?
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä niin keskustellaan lisää!
mitä jos teillä olisi oma koutsi työyhteisössänne tukemassa, avustamassa ja huolehtimassa työntekijöiden terveydestä ja työkyvystä? Koutsilla tarkoitan tässä yhteydessä valmentajaa, jonka työtehtävänä on tukea, neuvoa ja opastaa henkilöstölle terveyteen ja työkykyyn liittyviä taitoja sekä asioita.
Koutsi-palvelussa yritysten on mahdollista ostaa koutsin työpanosta 5, 10, 20 tai 40 tuntia viikossa.
Mahdollinen vai mahdoton ajatus?
Tarkastellaan asiaan hieman eri näkökulmista ensin;
1. Mikä on menetetyn työpanoksen kustannus yksilölle, työnantajalle sekä yhteiskunnalle inhimilliseltä ja taloudelliselta näkökannalta?
2. Voiko terveyteen ja työkykyyn panostaminen olla kannattavaa bisnestä? Mitä vaikutuksia työhyvinvoinnilla on?
3. Miltä tulevaisuus näyttää?
Ensimmäisen kysymyksen vastaukset:
Vuonna 2014 tehtyjen laskelmien mukaan yhteiskunnalle menetetyn työpanoksen kustannus on 24 miljardia euroa vuodessa. Työnantajalle työntekijän yhden sairaspäivän hinta vaihtelee. Suuntaa antavan euromäärän saa tarkistettua Työeläkeyhtiö Varman poissaolokustannuslaskurista. Yksilön kannalta terveyden ja työkyvyn menettäminen voi pahimmillaan tarkoittaa koko elämän romahtamista. Inhimillistä kärsimystä on vaikea mitata, mutta pahoinvoinnin, kuten myös hyvinvoinnin, vaikutukset kertautuvat.
Toinen kysymys:
Terveyteen ja työkykyyn panostaminen on sijoitus, ei kustannus. Esimerkkinä työpaikkaliikuntaan sijoittaminen, joka toi rahat takaisin 5,5-kertaisesti. Työhyvinvoinnin vaikutuksia ovat mm. työntekijän oma koettu terveys ja jaksaminen, työilmapiiri ja organisaation saama imagohyöty.
Kolmas ja ehkä se tärkein kysymys; Miltä tulevaisuus näyttää?
Tilastot ovat monelle tuttuja: sairaspoissaoloissa ja työkyvyttömyydessä mielenterveyden sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet hallitsevat tilastoja. Mikä tähän avuksi ja millä tulevaisuuden suunta saadaan käännettyä? Yhtä kaiken kattavaa vastausta tähän ei tietenkään ole. Elämä, terveys ja työkyky ovat monen asian summa. Mitä kuitenkin voitaisiin tehdä toisin? Vastaukseni on koutsi-ammatin jalkauttaminen suomalaiseen työyhteisöön ja kulttuuriin. Einsteinin viisain ja tutuin sanoin: On typeryyden huippu tehdä samoja asioita ja odottaa erilaista lopputulosta. Kannustukseni ja rohkaisuni työnantajille ja työyhteisöille onkin ajatella asioita ja mahdollisuuksia terveyden ja työkyvyn edistämiseen uudelta kantilta. Koutsin palkkaaminen olisi tällainen konkreettinen teko.
Mitä se koutsi sitten tekee ja onko näitä jo olemassa? Kyllä, koutseja on työyhteisöissä jo olemassa, kuten esimerkiksi Työeläkeyhtiö Ilmarisessa ja LähiTapiola Keski-Suomessa, jotka ovat itsenäisesti palkanneet koutsin työyhteisöön. Koutsin työnkuva ja -tehtävät tulee sopia erikseen, mutta pääpiirteittäin kyse on henkilöstön terveyden ja työkyvyn tukemisesta ja turvaamisesta yksilö-, ryhmä- ja lähi- sekä etävalmennusten avulla. Tärkein aspekti koutsin toimenkuvassa ja hyödyissä tulee kuitenkin siitä, että koutsi on työyhteisön arjessa mukana – ei pelkästään yksilöllisenä tyky-päivänä kerran tai kaksi vuodessa vaan mukana siellä arjessa, jossa tulos myös tehdään.
Koutsin ei tarvitse olla supermies tai -nainen. Koutsin on tärkeää osata myös sanoa ja myöntää: En tiedä. Ja tällöin hakea verkoston ja työterveysyhteistyön kautta vastauksia kysymyksiin. Koutsi ei myöskään kokonaan poista talon ulkopuolisten valmennusten ja koulutusten ostamista. Päinvastoin. Koordinoidulla ja toisiaan täydentävillä valmennuksilla on mahdollista luoda ihmisille valmiuksia, oppeja ja mahdollisuus työskennellä terveesti ja sitä kautta tuottavasti.
Miltä kuulostaa; Mahdollista vai mahdotonta? Hitti vai huti?
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä niin keskustellaan lisää!